Soome-eesti suursõnaraamat

hoito·tiede 48*F õendus·teadus, õe·teadus (teadus inimese kui terviku eest hoolitsemisest nii tervena kui ka haigena; tervishoiu- ja põetamismeetodeid ning nende tulemuslikkust uuriv teadus)

hoito·työ 19 ravi; õendus (tervishoiu valdkonda kuuluv kutseala, mille ülesanne on aidata nii tervet kui ka haiget inimest ja olla talle toeks tema tervise kaitsmisel, taastamisel ja parandamisel)

jättää 53*C
1 (antaa jäädä johonkin) jätta, maha jätta; järele jätta; (jättää hakemus tms.) avaldust vms sisse anda; (luovuttaa) ära anda; (ojentaa) üle anda
◊ jättää lapset kotiin jätta lapsed koju; päällysvaatteet jätetään eteiseen üleriided jäetakse esikusse; voisitko jättää minut asemalle? kas sa võiksid mind jaama juures maha panna?; varo, ettei bussi jätä vaata, et sa bussist maha ei jää; laiva jätti hänet ta jäi laevast maha; jättää jollekulle sana kellelegi sõna jätta; jättää hakemus avaldust sisse anda; jättää valtuuskirjansa presidentille oma volikirja presidendile üle anda; kirje on jätettävä johtajalle itselleen kiri tuleb üle anda direktorile isiklikult; jättää jollekulle jäähyväiset kellegagi hüvasti jätta
2 (luovuttaa jonkun tehtäväksi) kellegi hooleks jätta
◊ jätä se meidän huoleksemme! jäta see meie hooleks; jättää ratkaisu jollekulle lasta kellelgi otsustada; jättää asia ylemmän viranomaisen harkittavaksi anda asi kõrgema astme ametnikule kaalumiseks
3 (antaa jäädä tähteeksi) järele jätta, üle jätta; (jättää jälkeensä kuoltuaan) maha jätta
◊ jättää ruokaa lautaselle toitu järele (taldrikule) jätta; jättää jotakin seuraavaan kertaan midagi järgmiseks korraks jätta
4 (saada aikaan vaikutelma) muljet jätta
◊ jättää jälkiä jälgi jätta, jälgi teha; jonkun (jonkin) jättämät jäljet kellegi (millegi) jäetud jäljed; sairaus jätti pysyvän vamman haigus jättis püsiva kahjustuse; tulos jätti toivomisen varaa tulemus jättis soovida
5 (hylätä) maha jätta
◊ jättää kesken pooleli jätta; jättää opintonsa õpinguid pooleli jätta, õppimist katkestada; jättää tupakointi suitsetamist maha jätta; jättää vaimonsa oma naist maha jätta; jätä tuollaiset höpötykset! jäta see lora!; jätä nuo haaveet! jäta need unistused!; jättää tulematta tulemata jätta; jättää jokin huomioon ottamatta jätta midagi arvesse võtmata (arvestamata); hän sai vastata tekemisistään ja tekemättä jättämisistään ta pidi vastutama nii oma tegemiste kui ka tegematajätmiste eest
◊  (oik.) syyttämättä jättäminen süüdistamata jätmine; jätettiin syyttämättä süüdistust ei esitatud
6 (lähteä, luopua) loobuda
◊  (urh.) hän joutui jättämään kentän ta pidi platsilt lahkuma, ta pidi võistluse katkestama
7 (antaa jäädä johonkin asemaan) jätta
◊ kaikki jätettiin entiselleen kõik jäeti nii nagu oli; jättää valo palamaan tuld põlema jätta; koivu jätettiin pystyyn kask jäeti kasvama; jättää joku pulaan kedagi hätta jätta; jättää omaan arvoonsa jätta tähele panemata, mitte välja teha, rahule jätta; jättää kysymys avoimeksi jätta asi otsustamata
8 (ohittaa) seljataha jätta, tahapoole jätta, [endast] maha jätta
◊ maa jätti kehityksessä kaikki jälkeensä riik jättis oma arengus kõik teised kaugele maha; hän on jo jättänyt parhaat vuotensa taakseen tema parimad aastad on juba seljataha jäänud; kylä toisensa jälkeen jätettiin taakse mööduti ühest külast teise järel; hän jätti seuraavaa miestä minuutin ta edestas järgmist meest minutiga; hän jätti muut kuin seisomaan ta kihutas teistest mööda, nagu oleksid need paigal seisnud; odota vähän, älä jätä! oota natuke, ära jäta [mind] maha!
◊  (kuv.) sitten kun minusta aika jättää siis kui aeg minu jaoks seisma jääb (surma kohta)

kaksois·näyttö·kello 1 kahe näiduga kell (nii osutid kui ka numbrinäit)

kaksois·vedon·lyönti 5*J kihlvedu hipodroomil, milles ennustatakse nii esimesele kui ka teisele kohale tulijat

kartta 9*C kaart
◊ kartta mittakaavassa 1:20 000 kaart mõõtkavas 1:20 000; lukea karttaa kaarti lugeda; näyttää kartasta kaardilt näidata; etsiä jotakin kartasta midagi kaardilt otsida; harjoitus suoritettiin sekä kartalla että maastossa harjutus sooritati nii kaardil kui ka maastikul
◊  (kuv.) Afrikan kartta on muuttunut Aafrika kaart on muutunud; maa pyyhkäistiin pois kartalta maa pühiti kaardilt

kaupunki·asunto 1*J linna·korter
◊ heillä on sekä kesämökki että kaupunkiasunto neil on nii suvila kui ka linnakorter

kuin
1 (erilaisuutta ilmaisevana) kui
◊ kaksi kertaa suurempi kuin kaks korda suurem kui; erilainen kuin luulin teistmoodi (teistsugune) kui ma arvasin; niin tarpeellista kuin onkin nii vajalik kui [see] ka on; ei kukaan muu kuin mitte keegi muu kui
2 (samanlaisuutta ilmaiseva) kui, nagu
◊ yhtä vahva kuin niisama tugev kui; ota niin monta kuin haluat võta nii mitu (palju) kui tahad; kaksi plus kaksi on yhtä kuin neljä kaks pluss kaks on neli; kaunis kuin kuva ilus nagu pilt; siihen pystyy mies kuin mies seda suudab iga (viimane kui) mees; hyvä kuin mikä igavesti hea; hän sai kuin saikin minkä pyysi ta saigi lõpuks, mida palus; hän nai kuin naikin naapurin tyttären ja ta võttiski naabri tütre naiseks, nagu arvata oli; päästiin kuin päästiinkin perille ime küll, jõudsimegi kohale; sen kuin vain otat! võta aga!; hän selviytyi siinä kuin muutkin ta sai sellega hakkama nagu teisedki; ei Suomessa sen paremmin kuin Ruotsissakaan ei Soomes ega ka mitte Rootsis
◊  (ark.) se tekee niin paljon kuin kolmetuhatta markkaa see teeb nii palju kui kolm tuhat marka
3 (ark. kuinka, miten) kuin sä täällä oot? kuidas (miks) sa siin oled?

kummankinlainen 38
◊ kummankinlaisia, sekä pitkiä että lyhyitä mõlemaid (mõlemat sorti), nii pikki kui [ka] lühikesi

maja 9
1 onn, osm, osmik, hütt, majake, hurtsik
◊ maja on kyhätty laudoista majake (hütt, osm) on laudadest kokku klopsitud; pojilla oli maja metsässä poistel oli metsas oma osmik (onn)
2 (vars. ylät.) (asunto, majapaikka) pea·vari, ulu·alune, elu·ase, elamine, asu·paik, korter, öö·maja
◊ niin rikkaan palatsissa kuin köyhän majassa nii rikka [inimese] palees kui ka vaese onnis; tervetuloa matalaan majaani! tere tulemast minu tagasihoidlikku elamisse!; pitää majaa jossakin kusagil elutseda, kusagil korteris olla, kusagilt eluaset (peavarju, ulualust) saada; muuttaa majaa kolida [teise korterisse]
◊  (kuv.) muuttaa manan majoille manalasse (teise ilma) minna, manalasse variseda, surra; maallinen maja maine (surelik) kest, ihu

moraalinen 38 moraalne, kõlbeline
◊ kansan moraalinen taso rahva kõlbeline tase, rahva moraali tase; moraalinen krapula ks. krapula; hän sai sekä moraalista että aineellista tukea ta sai nii moraalset kui ka materiaalset toetust; tasapeli oli joukkueelle moraalinen voitto viik oli meeskonnale moraalseks võiduks

myrsky 1 torm
◊ kova myrsky tugev torm, raju, maru; myrsky nousee torm tõuseb; myrsky puhkesi torm puhkes; merellä käy myrsky merel on torm, meri tormab, merel möllab torm; myrsky riehui torm möllas; myrsky pauhaa torm möirgab (ulub, huilgab); myrsky yltyi torm tugevnes, torm sai hoogu juurde; myrsky tyyntyi torm vaibus; puut taittuivat myrskyssä puud murdusid tormi käes (tormis)
◊  (erik.) magneettinen myrsky magnettorm
◊  (kuv.) suosionosoitusten myrsky kiiduavalduste torm; sodan myrsky sõjamöll; intohimojen myrsky kirgede möll; hän on kokenut tyyntä ja myrskyä ta on üle elanud nii rahulikumaid kui ka tormilisemaid aegu; asiasta nousi aikamoinen myrsky [see] asi (küsimus) tekitas tõelise tormi; [see] asi (küsimus) põhjustas hirmsa möllu; isän katse ennusti myrskyä isa pilk ennustas kurja, isa pilk ei ennustanud midagi head; tyyntä myrskyn edellä vaikus enne tormi; myrsky vesilasissa torm veeklaasis; olla kuin myrskyn merkki olla sünge nagu äikesepilv; panna hyrskyn myrskyn segi (segamini) lüüa, pea peale pöörata; hooga peale hakata, madistama hakata; kylvää tuulta ja niittää myrskyä tuult külvata ja tormi lõigata

myös (kielt. yhteyksissä: myöskään)
1 (liikkuvana määritteenä) ka; (painollisena) kah; (soinnittoman konsonantin jäljessä) -ki; (soinnillisen konsonantin ja vokaalin jäljessä) -gi; (sitä paitsi) peale selle; (samoin, niin ikään) samuti, nii·samuti, nii·sama ‹—›
◊ myös Pekka tulee mukaan ka Pekka tuleb kaasa, Pekka tuleb ka kaasa, Pekkagi tuleb kaasa; hän puhuu myös ruotsia ta räägib ka rootsi keelt; hän on paitsi komea myös älykäs ta pole ainult hea väljanägemisega, vaid ka arukas; ta on hea väljanägemisega, aga peale selle ka arukas; ei ainoastaan tarpeeton, vaan myös vahingollinen mitte ainult tarbetu, vaid ka kahjulik; varsinkin Suomessa, mutta myös muualla eriti Soomes, aga ka mujal; Soomes eriti, aga mujal samuti; ei myöskään siinä tapauksessa, että — ka mitte sellisel juhul, et —; huomautettakoon myös, että — juhitagu tähelepanu ka sellele, et —
2 (eräissä kielt. rakenteissa) ei liikaa eikä myöskään liian vähän mitte ülearu palju ega ka liiga vähe; ei kukaan, et sinä enkä myöskään minä, voi sille mitään mitte keegi, ei sina ega ka mina, ei saa sinna midagi parata; ei sairas mutta ei myöskään aivan terve mitte haige, kuid ka mitte päris terve
3 (vahvistussanana) hän uhkasi lyödä ja löi myös ta ähvardas lüüa ja lõi kah; on myös pidettävä, mitä lupaa lubadused tuleb ka täita
4 (samoin) niin Ulla kuin myös Lasse nii[hästi] Ulla kui ka Lasse
◊  (Raam.) niin taivaassa kuin myös maan päällä nii nagu taevas, nõnda ka maa peal
◊  (ark.) "Hyvää viikonloppua." — "Kuin myös." "Head nädalalõppu." — "Sulle samuti."

niin
1 (siten) nii, nõnda, nii·moodi
◊ tee niin tee nii, tee niimoodi; "Ei siitä mitään tule." — "Niinkö luulet?" "Sellest ei tule midagi." — "Kas sa arvad nii?"; "Sellest ei saa asja." — "Kas sa tõesti arvad niimoodi?"; niin käy kun rehkii liikaa nii juhtub, kui liialt rassida; niin se aika kuluu nii see aeg kulub, sinna see aeg läheb; niin päin nõnda, niimoodi; niin sitä pitää! nii see käib!, just nii!; niin [kertoo] Homeros nii ütleb Homeros; niin on asia asi on nii, asi on sedaviisi (sedapsi (kõnek)); hän on aina hyvin perusteellinen; niin nytkin ta on alati väga põhjalik; nii nagu nüüdki; päätettiin niin, että — otsustati nii, et —; sakko tuli niin että paukahti trahv tuli, nii et paukus; trahv tuli nagu plaksti; hän lähti niin, ettei kukaan aavistanut mitään ta lahkus nii, et keegi ei aimanud midagi; ei niin, ettei se kelpaisi ei, see kõlbab küll; seda nüüd mitte, et see ei kõlbaks
2 (sanonnoissa) hyvä niinkin nii on kah hea, käib kah; tilanne on niin sanoakseni arkaluonteinen situatsioon on nii-öelda delikaatne, situatsioon on ausalt öeldes delikaatne; asia ratkesi niin sanotusti jo kättelyssä situatsioon lahenes nõnda-öeldes juba kätlemisel; niin sanottu (kutsuttu) keskiluokka niinimetatud keskklass; tämä tuote on yrityksemme lippulaiva, jos niin voi sanoa see toode on meie ettevõtte lipulaev (visiitkaart), kui nii võib öelda; niin ikään niisamuti; olin sairas ja sisareni niin ikään ma olin haige ja mu õde niisamuti; asia on selvä, voitte niin ollen lähteä kõik on selge, te võite niisiis lahkuda; on niin ja näin, ehditkö on kahtlane, kas sa jõuad, pole kindel, kas sa jõuad; olipa asia niin tai näin asi võib olla nii või naa, olgu kuidas tahes; ei täältä niin vain lähdetä siit lihtsalt niisama ära ei minda; ja niin edelleen ja nii edasi (lyh.) jne
3 (liittokonjunktion osana)
3a (niin kuin) hän on kalju niin kuin isänsä ta on kiilakas [nii] nagu ta isagi; niin kuin alussa mainitsin nii nagu ma alguses mainisin; se koskee niin sinua kuin muitakin see käib nii sinu kui ka teiste kohta, see puudutab nii sind kui teisi; niin kuin et sitä muka tietäisi nii nagu sa seda [justkui] ei teaks; niin kuin ei mitään nii nagu polekski midagi, nii muuseas, kergesti
◊  (ark.) vähän niin kuin nolona natukene nagu piinlik olukord; minulla olisi [vähän noin] niin kuin asiaa mul oleks nii natukene nagu asja kah; minä niin kuin haluaisin sanoa, että — ma vist tahaksin ütelda, et —
3b (niin että) tule jo, niin että ehditään tule juba, nii et me veel jõuame
4 (määrää ilmaisemassa)
4a "Viivyn huomiseen." — "Niin kauan!" "Ma olen seal homseni." — "Nii kaua!"; "Se maksoi vain 100 mk." — "niin vähän!" "See maksis ainult 100 marka." — "Nii vähe!"; onko hän jo niin vanha! kas ta on juba nii vana!; aidan piti olla niin ja niin korkea aed pidi olema nii ja nii kõrge
4b (yhtä) niin pian kuin mahdollista nii ruttu kui võimalik; ota niin monta kuin haluat võta nii palju kui tahad; se oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti see oli tore nii kaua, kui seda oli; see oli tore nii kaua, kui see kestis; niin kauas kuin silmä kantaa nii kaugele kui silm ulatab; niinkin iso kaupunki kuin Helsinki juba niigi suur linn kui Helsingi; hän ymmärsi kaiken niin lapsi kuin olikin ta sai kõigest aru, kuigi ta oli veel laps; niin mukavaa kuin olisikin, jos — nii tore, kui see ka poleks, kui —; ja niin kuin minä yritin nii kuidas ma ka ei proovinud
4c (että-lauseen yhteydessä) niin kiiltävä, että häikäisee nii särav, et [lausa] pimestab; niin vähän, ettei kannata mainita nii vähe, et ei tasu mainidagi; nii vähe, et ei ole mainimisväärnegi; hän oli niin sairas, ettei jaksanut syödä ta oli nii haige, et ei jaksanud süüagi
4d (kovin, erittäin, paljon) minua väsyttää niin ma olen nii väsinud; sehän tapahtui niin kauan sitten see juhtus nii kaua aega tagasi; olen niin iloinen ma olen nii rõõmus; ei se ole niinkään varmaa see pole mitte sugugi nii kindel; ei sillä ole niin väliä see pole nii tähtis; ei niin mitään mitte kui midagi; hän ei niin sanan sanaa puhunut ta ei öelnud sõnakestki; sitä ollaan nyt [olevinaan] niin johtajaa nii ollakse siis nüüd oma arust (justkui) ülemus
5 (keskustelussa)
5a (myönteisenä vastauksena) "Olen ollut lomalla." — "niin minäkin." "Ma olin puhkusel." — "Mina ka."; "Täytyy vain jatkaa." — "niin [juuri]." "Tuleb aga edasi minna." — "Loomulikult."; "Peab edasi minema." — "Seda minagi [räägin]."; "Kannattaa kuitenkin yrittää." — "Aivan niin." "Proovida tasub ikkagi." — "Just täpselt."; "Taidat olla sairas?" — "niin olen." "Sa oled vist haige?" — "Jah, olen küll."; "Kotonako se tapahtui?" — "niin." "Kas see juhtus kodus?" — " Jah."
◊  (myönnettäessä) "Eihän tästä mitään tule." — "Ei niin." "Sellest ei tule ju midagi välja." — "Ega vist"; "Sellaista on elämä." — "niinpä niin." "Selline see elu on." — " Just nii."; "Sinä lupasit." — "niinhän minä lupasin." "Sa lubasid." — "Lubasin küll."; (ark.) "Kylläpä tänään tuulee." — "niin tekee." "Küll on täna alles tuuline." — "On küll."
5b (selitystä tms. kysyttäessä) "Oli vaikea päästä perille." — "Kuinka niin?" "Raske oli kohale jõuda." — "Kuidas nii?"; "Haluaisin kysyä teiltä erästä asiaa." — "niin?" "Ma tahaksin teilt ühte asja küsida." — "Jah? Ma kuulan."
5c (ihmettelevästi vastattaessa)
◊ "He tulevat jo huomenna." — "niinkö?" ("Vai niin.") "Nad tulevad juba homme." — "Kas tõesti?" ("Ah nii."); "Nad tulevad juba homme." — "Tõsi või?"
5d (ivallisesti t. epäuskoisesti) niin kai, sinä sanot vain sa niikuinii ainult ütled nõnda; palkankorotus, niin kai palgatõus, niikuinii vale puha; niinköhän? kas tõesti või?
6 (vahvistusta odotettaessa: niinhän)
◊ itse pitää maksaa, eikö niin (niinhän)? ise peab maksma, kas on nii? (on ju nii?; eks ole?); sinä tulet mukaan, eikö niin? sa tuled kaasa, on ju nii?
7 (todettaessa, pääteltäessä; konj.:n tapaan) niin tulimme vihdoin kotiin nii tulimegi lõpuks koju; niin oli mennyt sekin päivä nii oli seegi päev mööda läinud; ja niin hänestä tuli pappi ja nii saigi temast pastor; työtä siinä on ollut, mutta niinpä siitä tulikin hyvä tööd on selle kallal tehtud küllalt, kuid siis see tuligi nii hea välja; jos kenessä niin hänessä on sisua kui kellelgi, siis just temal on sisu (pealehakkamist); jos ei muualla, niin ainakin täällä kui mitte kuskil mujal, siis vähemalt siin; kun et kerran tullut, niin me aloimme syödä kuna sa ei tulnud, siis me hakkasime sööma; vaikka tekisit mitä, niin en suostu mida [iganes] sa ka ei teeks, ma ei ole nõus; tule tänne, niin saat jotakin tule siia, siis sa saad midagi; saatpa nähdä, niin hän tulee küll sa näed, siis ta tuleb; viikko vielä, niin ollaan joulussa veel nädal aega, siis ongi jõulud
8 (huudahdus- ja täydennyssanana) ai niin, nyt muistan ah jaa, nüüd tuleb meelde; suu auki, kas niin! suu lahti, vaat nii!; no niin, mitäs minä sanoin! no nii, mis ma ütlesin!; niin no, tavallaan noh nii, teatud mõttes; no niin, rauhoitutaanpas nyt no nii, rahuneme nüüd maha; no niin no, mitä varten sitten väität vastaan? no miks sa siis vastu vaidled?

numero 2
1a (luvun kirjoitusmerkki, määrä numeroina) number
◊ viiden numero number viis; numerot 0—9 numbrid 0-st kuni 9-ni; juoksijan selässä oli numero 7 jooksja selja peal (seljal) oli number 7; summa merkitään sekä kirjaimin että numeroin summa märgitakse nii tähtede kui ka numbritega; esittää numeroita tuotannon kasvusta tuua välja arvud tootmise kasvu kohta; Suomi voitti maaottelun numeroin 106—96 Soome võitis maavõistluse tulemusega 106:96
◊  (kuv.) tilastossa ihminen on pelkkä numero statistikas on inimene ainult number
1b (arvosana) hinne, number (van)
◊ todistuksen numerot tunnistuse hinded; saada hyvä numero matematiikassa matemaatikas head hinnet saada
2a (paikkaa järjestyksessä tms. osoittavista luvuista)
◊ huoneiston numero korterinumber; hän asuu huoneessa numero 10 ta elab toas number 10; virren numero [kiriku]laulu number; hän äänesti ehdokasta numero 96 ta hääletas kandidaadi number 96 poolt
◊  (kuv.) hän on suosikki numero yksi ta on favoriit number üks
◊  (erik.) numero on varattu [telefoni]number on kinni; valita numero [telefoni]numbrit valida; numero[ssa] ei vastata [telefoni]number ei vasta, sellel numbril ei võeta vastu; soita numeroon 123 456 helista numbrile 123 456; asun Rantakadulla numerossa 26 ma elan Rantakatu number 26
2b (luokitusjärjestelmässä) number; (koko myös) suurus
◊ kengän numero kinganumber, kingasuurus; takki on numeroa liian suuri pintsak on liiga suur, tervelt numbri võrra; pintsak peaks olema number väiksem; numeron 4:n virkkuukoukku number 4 heegelnõel
3 (lehden tms.) number, välja·anne
◊ artikkeli oli tiistain numerossa artikkel oli teisipäevases numbris (väljaandes)
4 (ohjelman osa) number
◊ ohjelman ensimmäisenä numerona on juhlapuhe saate esimeseks numbriks on peokõne; trapetsitaiteilijat harjoittelivat uutta numeroaan trapetsivõimlejad harjutasid oma uut numbrit
◊  (kuv.) tehdä numero jostakin millestki [suurt] numbrit teha; hän ei tee numeroa itsestään ta ei tee ennast tähtsaks, ta on tagasihoidlik

rahan·lajittelu·kone 48 raha·sortimis·masin (nii müntide kui ka paberraha jaoks)

rahan·lasku·kone 48 raha·lugemis·masin (nii müntide kui ka paberraha jaoks)

sekä
1 ja [samuti], ning
2 (rinnastuskonjunktioparissa)
◊ sekä - että nii[hästi] - kui ka

suhteen (postp.)
1 (jonkin kannalta t. puolesta) suhtes; poolest; kohta; seisu·kohalt; (jotakin kohtaan) {millegi} suhtes, {millegi} vastu; (jotakin ajatellen) {midagi} arvesse võttes
◊ (usein vieraanvoittoista t. epätäsmällistä käyttöä) ilmojen suhteen suotuisa kesä ilma suhtes soodne suvi, ilma seisukohalt soodne suvi; sekä laadun että määrän suhteen nii kvaliteedi kui ka kvantiteedi suhtes; nii kvaliteedi kui ka kvantiteedi poolest; hän on musiikin suhteen kaikkiruokainen ta on muusika suhtes kõigesööja; se oli kielen suhteen huoliteltu esitelmä see oli keele poolest (suhtes) viimistletud ettekanne; see oli keeleliselt viimistletud ettekanne; hän on pukeutumisen suhteen välinpitämätön ta on oma riietumise suhtes ükskõikne; ta ei pööra oma riietumisele tähelepanu; sen suhteen ei ole huomauttamista selle kohta pole midagi [halba] öelda; selles suhtes ei ole mingeid märkusi; sen suhteen voidaan olla eri mieltä ses (selles) suhtes võidakse olla eri arvamusel
2 (johonkin nähden) {millegi} suhtes, {millegi} kohta; (johonkin verrattuna) {millegagi} võrreldes
◊ kappaleen liike toisen kappaleen suhteen keha liikumine teise keha suhtes; Kuun asema Maan suhteen Kuu asend Maa suhtes

sähkö·kone 48
1 (sähk.) elektri·masin
2 (sähkötoiminen kone) elektri·aparaat
◊ ajaa partansa sähkökoneella elektripardliga habet ajada; kirjoituskoneita on sekä mekaanisia että sähkökoneita kirjutusmasinad on nii mehaanilised kui ka elektrilised

vastaisuus 40
1 tuulen vastaisuus vastutuul
2 (vihamielinen suhtautuminen) vastalisus
3 (tulevaisuus) tulevik
◊ vastaisuudessa tulevikus, edaspidi
◊ niin nyt kuin vastaisuudessakin nii nüüd kui ka edaspidi (tulevikus); ole vastaisuudessa varovaisempi! ole edaspidi ettevaatlikum!